Korean rannalla grillatut äyriäiset: itse paistettua meren antimia

Mitään suunnitelmaa ei ollut — lähdettiin vain

Oikeastaan mitään suunnitelmaa ei ollut. Arki kyllästytti, joten lähdimme neljästään — minä, äiti, veli ja vaimo — autolla kohti Gunsania, rannikkokaupunkia noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Soulista lounaaseen. Alkuperäinen idea oli käydä kahvilassa Gogunsanin saaristossa (silloilla mantereeseen yhdistetty pieni saariklusteri), mutta aivan sen vieressä oli mereneläväravintola, joten kävelimme sinne sisään hetken mielijohteesta. Lopulta se ravintola jäi paljon paremmin mieleen kuin mikään kahvila olisi voinut.

Tämä postaus ei ole suositus tähän nimenomaiseen ravintolaan. Haluan näyttää, millaista Korean rannalla grillatut äyriäiset -kokemus on käytännössä. Oli kyseessä sitten Busan, Incheon, Gangneung tai Jeju — missä tahansa meren lähellä löydät tällaisia simpukkagrilliravintoloita vaikka kuinka paljon. Koreassa on kulttuuri, jossa elävät mereneläimet laitetaan pöydässä olevalle kuumalle levylle ja asiakas paistaa ne itse. Tämä on korealainen merenelävien grillaus.

Äyriäisgrillin setti — kaikki yhdellä levyllä

Tilasimme äyriäisgrillin setin ja tällainen kokonaisuus tuli eteen. Abaloneita, kampasimpukoita, sinisimpukoita, katkarapuja ja jopa chadolbagi-naudanlihaa (ohuen ohueksi viipaloitua rintapalaa) — ja sen päälle vielä papujen ituja, enoki-sieniä, purjoa, tofua ja juustoa. Mereneläviä ei tule yksin, vaan hyvin monissa Korean rannikon ravintoloissa settiin kuuluu myös naudanlihaa. Meitä oli neljä ja lasku oli noin 100 000 wonia, eli noin 25 000 wonia per henkilö — dollareissa suunnilleen $18–20 per naama. Turistikohteeksi annokset olivat tosi runsaat. Oikeastaan mietittiin, pystytäänkö tämä kaikki edes syömään.

Grillattu abalone — kokonaisena kuoressa, korealaiseen tyyliin

Abalonen grillaaminen kokonaisena kuoressaan — se on korealainen tapa. Ulkomaillakin abalone tunnetaan luksusraaka-aineena, mutta kokemus siitä, että grillaat elävän abalonen suoraan pöydässäsi, on Korean rantaa lukuun ottamatta aika vaikea löytää. Kun paistat kuoren kera, sisällä mehu alkaa kuplimaan ja liha kypsyy hitaasti. Kun se on valmis ja nostat sen suuhusi, se on samaan aikaan sitkeähkö mutta pehmeä, ja meren maku räjähtää suussa.

Olen syönyt abaloneita paljon myös Busanissa ja Jejussa, mutta rehellisesti sanottuna abalonen itsensä mausta on vaikea löytää suurta eroa alueiden välillä. Enemmänkin se tilanne — meren edessä juuri paistettua syöminen — tekee mausta erilaisen.

Kampasimpukan lihas — pehmeämpi kuin abalone

Kampasimpukkakaan ei saa puuttua korealaisesta äyriäisgrillistä. Kun laitat ne levylle, kuoret avautuvat ja sisällä mehu alkaa porisemaan. Keskellä oleva pyöreä lihasosa on se pääjuttu. Kun se kypsyy, mausta tulee makeahko ja pähkinäinen. Jos abalone on sitkeän puruinen, kampasimpukan lihas on pehmeä ja suussa sulava.

Lähempää katsottuna levyllä on myös isoja katkarapuja, ja viuhkasimpukan (pen shell) lihasta oli leikattu paksuja paloja erikseen. Pyöreät jutut vieressä ovat merenelävistä tehtyjä pyöryköitä — ja rehellisesti sanottuna päivän mieleenpainuvin asia ei ollut abalone eikä kampasimpukka, vaan nämä pyörykät. Ulkopinta rapeaksi ja sisältä purskahtaa mereneläväin mehua suuhun. Menussa ne olivat täysin huomaamattomia, mutta maun perusteella ne olivat päivän paras juttu.

Yhdellä levyllä mereneläviä, lihaa ja vihanneksia

Kokonaisuutena tämä näyttää tältä. Kampasimpukat, katkaravut, sinisimpukat ja chadolbagi ovat kaikki samalla levyllä, ja niitä ympäröi papujen idut ja enoki-sienet. Useimmat Korean rannikon äyriäisgrilliravintolat toimivat juuri tällä tavalla.

Söimme kampasimpukkaa kahdella tavalla. Kuoressa kypsytetty ja lihas irrotettuna suoraan levylle paistettuna. Kuoriversiossa mehu kertyy sisään ja tulos on kostea ja pehmeä. Irrotettu ja paistettu versio saa ulkopinnalle kevyen kullanruskean kuoren ja pureskeltavuus on sitkeämpi ja maukkaampi. Sama kampasimpukka, mutta tavasta riippuen ne tuntuivat täysin eri ruuilta — se oli hauskaa. Jopa ihmiset, jotka eivät tykkää meren tuoksusta, söivät suoraan paistettua versiota mielellään.

Juustoa simpukan lihaksen päällä — vakavasti?

Tämä tuli erillisellä tarjottimella — paksuja viuhkasimpukan lihaspaloja, joiden päällä oli iso kasa mozzarellajuustoa. Pyöreät jutut vieressä ovat merenelävien pyöryköitä, ja nekin paistetaan samalla levyllä. Koreassa juuston lisääminen simpukkagrilliin on itse asiassa aika yleistä. Kun juusto sulaa lihaksen päälle paistamisen aikana, se sekoittuu mereneläväin suolaiseen makuun — ensimmäistä kertaa kuullessaan se voi kuulostaa oudolta. Mutta kun maistaa kerran, ymmärtää heti.

Chadolbagi ja samhap — korealaisen äyriäisgrillin perusosa

Chadolbagia tuli myös setin mukana. Se on naudan rintaosan alaosasta ohuen ohueksi viipaloitua lihaa, ja tunnusomaista ovat punaisen lihan väliin kerrostuneet valkoiset rasvakerrokset. Kun laitat sen levylle, rasva sulaa ensin ja levittää maukkaan öljyn kaikkialle — muutamassa sekunnissa se on kypsä. Koreassa on lähes standardi, että äyriäisgrillin mukana tulee chadolbagia. Mereneläviä, lihaa ja vihanneksia yhdessä kääräistynä syömistä kutsutaan sanalla samhap (kirjaimellisesti "kolmen harmonia"). Täällä liha oli korealaista hanwoo-nautaa, joten rasvan umami-maku oli selvästi syvempi kuin tavallisessa naudanlihassa.

Vihannekset ja lisukkeet — tämä kaikki kuuluu settiin

Ei pelkästään mereneläviä ja lihaa — vihanneksiakin tulee valtava kasa. Papujen ituja on kasattu vuoreksi, ja vieressä näkyy kimchiä ja muita lisukkeita.

Lähempää katsottuna papujen itujen vieressä on vedessä likoava riisipaperi, enoki-sieniä ja tofua rivissä. Riisipaperiin käärityt paistettu chadolbagi, kampasimpukan lihas ja papujen idut olivat oikein hyviä — vähän samanlaista kuin vietnamilaiset kevätkääryleet, joten ulkomaalaisellekin helppo lähestymistapa.

Enoki-sieniä, tofua ja purjoa tuli myös kokonainen lautasellinen. Näitä ei tilattu erikseen — ne kuuluvat settiin perusannoksena. Korean rannikon äyriäisgrilliravintolat ovat aika anteliaita lisukkeiden kanssa.

Korealaisen ravintolan lisukkeet ovat täysin ilmaisia

Pieni sivuhuomautus lisukkeista. Korealaisissa ravintoloissa pääruuan tilaamisen yhteydessä lisukkeet tulevat automaattisesti mukana — ja ne ovat täysin ilmaisia. Kyse ei ole tipistä tai lisämyynnistä — se on yksinkertaisesti korealainen ruokakulttuuri. Ulkomailta tulevat ihmiset yleensä hämmästyvät tästä aika lailla.

Tämä on jangajji — vihanneksia kuten retiisiä ja valkosipulia soijakastikkeessa säilöttynä. Se on makeahkon suolaista ja toimii hyvin suunpuhdistajana lihan välissä.

Kimchi. Tätä ei tarvitse varmaan selittää kenellekään. Se on se kaikkein perusjuttu jokaisessa korealaisessa ravintolassa mihin ikinä menetkin.

Kkakdugi. Retiisi leikattuna kuutioiksi ja sekoitettuna chili-hiutaleisiin. Se on rapeampi kuin tavallinen kimchi, joten rasvaisen lihan tai merenelävien kanssa se tuo raikkautta.

Tämä on myeongyi namul — villivalkosipulin lehtiä soijakastikkeessa säilöttynä. Kun laitat grillattua lihaa tai kampasimpukan lihasta lehden päälle ja käärit sen, saat tuoksuisan maun joka leikkaa rasvan. Tämä toimii käärimiskasvina.

Paistaminen alkaa tosissaan

Chadolbagi laitetaan tällä tavalla papujen itujen ja purjon päälle — melkein kuin wokatessa yhdessä. Ensin levitetään vihannekset ja päälle asetetaan liha, jolloin vihanneksista nouseva kosteus pitää lihan mehukkaana eikä se pala. Kun kaikki on kypsää, liha ja vihannekset sekoittuvat ja saat kaiken yhdellä puikkojen otteella — paljon parempaa kuin erikseen syötynä.

Kun levylle alkaa laittamaan tavaraa, eteen avautuu tällainen näky. Abalone liikehtii kuumalla kuoressaan, vieressä kampasimpukan lihas ruskistuu kauniisti, ja katkaravut muuttuvat sinisestä vähitellen kirkkaan punaisiksi. Henkilökunta kävi alussa säätämässä lämmön ja kertoi missä järjestyksessä laittaa. Ensin abalonen ja kampasimpukat, kun ne ovat osittain kypsiä niin chadolbagin levylle, ja viimeisenä papujen idut ja purjo peittämään kaiken. Katkaravut voi laittaa väliin tyhjiin kohtiin.

Itse paistaminen on korealaisen merenantimien todellinen viehätys

Kun paistaminen tosissaan alkaa, levyllä vallitsee kaaos. Chadolbagista valuu rasvaa sirisemään, papujen idut päästävät kosteutta sihahtaen, katkaravut ovat jo kirkkaan punaisia ja valmiita. Savu, äänet, tuoksut — tämä koko prosessi itsessään on mielestäni Korean rannan merenelävien ravintolan suurin vetovoima. Ei ole kyse valmiiksi tehdyn ruuan vastaanottamisesta. Itse grillataan, katsotaan kypsymistä, ajoitetaan oikein ja napataaan juuri oikealla hetkellä — koko tuo prosessi on ateria.

Kun abalone saa kuumuutta, se alkaa vääntelehtimään kuorensa sisällä. Koska se paistetaan elävänä, ensikertalainen voi hieman hätkähtää. Kypsyessä mehu alkaa kuplimaan kuoren reunoilta — kun syöt myös sen mehun, meren maku tulee suoraan suuhun.

Kun kampasimpukan laittaa kuorineen levylle, mehu kertyy tällä tavalla sisään. Se on aivan eri maku kuin äsken irrotettuna ja suoraan paistettuna — kuoriversiossa mehu säilyy ja se on kosteampi ja pehmeämpi. Sirisevä ääni, nouseva savun tuoksu — kun syöt katsoen silmillä, kuunnellen korvin ja haistaen nenällä, maku tuntuu tuplasti voimakkaammalta.

Rehellisesti sanottuna — useita paikkoja kokeilleen näkökulmasta

Yksi asia rehellisesti: olen syönyt Korean rannikon merenantimia useissa eri paikoissa, enkä voi sanoa, että tämä olisi ollut ylivoimaisesti paras. Busanin Jagalchi-torilla valikoima on paljon laajempi, ja Jejussa muistan abaloneiden olleen suurempia. Sisämaankin kaupungeissa samalla hinnalla saa joskus minikurssin sashimin kera. Mutta turistikohteeksi laatu oli kunnossa ja annokset ylittivät odotukset. Ennen kaikkea tämän ravintolan todellinen arvo ei ollut itse ruoassa — vaan siinä tilanteessa, että syö aivan meren edessä.

Ei ollut kyse vain ruoasta — merinäkymä ikkunasta

Mutta se mikä teki tästä ravintolasta erityisen, ei ollut pelkästään ruoka. Ikkunapaikalle istuessa meri näkyy suoraan lattiasta kattoon ulottuvan lasin läpi. Oli syksy mutta yllättävän kuuma, joten valitsimme sisäpuolen ikkunapaikan ulkoterassin sijaan. Palmupuita ja aurinkovarjoja on terassilla myös, joten hyvällä säällä ulkona syöminen olisi varmasti mahtavaa.

Jokaisessa pöydässä on oma grillilevy ja pöytien välit ovat reilut, joten vieressä istuvia ei tarvitse miettiä ja voi syödä rauhassa. Mereneläviä grillattaessa savua tulee jonkin verran, joten ainakin tämän verran tilaa tarvitaan.

Merinäkymän äärellä syöminen — korealainen rannikkoravintola

Ulos astuttaessa näkymä on tällainen. Aivan edessä on satama ja sen takana näkyy saaria. Korean rannikon merenelävien ravintoloissa on paljon tällaisia paikkoja, joissa voi syödä merta katsellen — ja sama ruoka maistuu erilaiselta meren äärellä, se pätee varmaan joka maassa.

Ravintolan edessä seisoo palmupuita ja keinotekoisen nurmikon peittämällä terassilla on aurinkovarjoja ja tuoleja. Merenelävien ravintola, mutta ulkoapäin katsottuna se näyttää melkein lomakohteelta. Korean rannikkoravintolat panostavat nykyään ulkoiseen olemukseensa aika paljon. Ennen suurin osa näytti rähjäisiltä kalakojuilta, mutta ajat ovat selvästi muuttuneet.

Tässä on rakennuksen ulkosivu. Terassipuolelle tultaessa meri on suoraan edessä ja värikkäitä tuoleja on aseteltu riviin — aika monet ihmiset istuivat täällä katselemassa merta ennen tai jälkeen aterian.

Tämän verran lähellä meri on palmupuiden välistä katsottuna. Hyvällä säällä ulkona syöminen houkuttelisi enemmän kuin sisällä istuminen. Kuvasin puhelimella joten kuvanlaatu on vähän mitä on, mutta paikan tunnelma välittynee.

Korean rannikon merenelävät — ei tarvitse matkustaa kauas

Merenelävien syöminen Korean rannalla ei ole pelkästään vatsan täyttämistä. Silmiesi edessä elävä abalone liikehtii, kampasimpukan lihas ruskistuu kultaiseksi, chadolbagin rasva valuu sirisemään papujen itujen päälle — koko tuo prosessi on osa ateriaa. Jo ennen kuin puikot tarttuvat käteen, kaikki viisi aistia ovat täynnä. Se on mielestäni korealaisen rannikon grillattujen äyriäisten todellinen viehätys.

Sanon vielä kerran — tämä ei ole suositus yhteen tiettyyn ravintolaan. Missä tahansa Korean rannikolla löydät tällaisia simpukkagrilliravintoloita helposti. Busanin Haeundae, Incheonin Yeongjongdo, Gangneung, Pohang, Tongyeong, Yeosu, Jejulle asti. Missä on meri, siellä on melkein varmasti tällainen paikka. Jos olet Korean matkalla ja satut kulkemaan meren läheltä, astu ehdottomasti sisään ainakin yhteen simpukkagrilli-kyltin osoittamaan paikkaan.

Tässä postauksessa vierailtu ravintola

Tämä julkaisu ilmestyi alun perin sivustolla https://hi-jsb.blog.