Nyaata karaa Kooriyaa: akkamitti tteoksuntwio nyaatan

Hojii irraa gara manaatti deebi'aa ture. Yeroon sun bona qabbanaa ture, aduunis dafee lixxee turte; buufata metroo keessaa akkuman ba'een qilleensi baay'ee na rukute. Irbaata sirriitti qopheeffadhee nyaachuun natti ulfaatee ture, garuu akkanumaan darbuunillee hin danda'amu ture, garaanni koo sagalee baasuu jalqabee ture. Daandii xixiqqoo keessa deemaa osoon jiruu mallattoo mana bunsik tokkoo arge. Akkan balbala keessaa tteokbokki diimaa sana argu qofaan miilli koo dura seene. Nyaanni karaa Kooriyaa akkasitti si waama.

Namoonni hedduun yeroo waa'ee nyaata karaa Kooriyaa yaadan samgyeopsal yookaan lukkuu yaadu, garuu snackiin namoonni Kooriyaa dhugumaan yeroo baay'ee nyaatan isa biraati. Innis bunsik dha. Tteokbokki, cakee ruuzii sousii ho'aa keessa jiru; sundae, sausagee Kooriyaa dhiiga booyyee fi noodle galaanaa qabu; twigim, wanta dibanii dibanii bilcheessan; fi eomuk, cakee qurxummii marqaa keessa jiru. Wanta afran kana yeroo tokkoon ajajjan Kooriyaatti tteoksuntwio jedhanii waamu. Maqaan kun jalqaba jechoota tteokbokki, sundae, twigim fi odeng, maqaa biraa eomuk irraa dhufe. Guutummaa Kooriyaa keessatti manneen bunsik akka suuqota mijataa baay'atu. Seoul haa ta'u, Busan haa ta'u, ganda xiqqaa haa ta'u, mana guddaa ta'e silsila daldalaa keessatti yookaan dukkaana dulloomee karaa keessaa haa ta'u, iddoo tteokbokki gurguru arguun dirqama. Wanta afran hunda yoo ajajtes naannoo $7 hanga $8 qofaan garaan kee guuta. Yoo kophaa kee seentee tteoksuntwio tokko ajajtes, sunuma irbaata kee ta'a.

Guyyaa sanaanis akkasuma ta'e. Akkuman taa'een setii tteoksuntwio ajaje. Kophaa koo ture, garuu baay'inni isaa guddaa ture. Tarii hunda hin fixu jedheen yaade, garuu xumura isaa amma duraan sitti hima: marqaa isaa illee guutumaan guutuutti fixeera.

Setii tteoksuntwio, kun bu'uura nyaata salphaa Kooriyaa dha

Saxaxni diimaan sun wantoota afran hunda yeroo tokko baase. Kun setii tteoksuntwio dha. Bakki kun Jooseu Tteokbokki (Jaws Tteokbokki) ture, silsila mana bunsik beekamaa ta'e kan guutummaa Kooriyaa keessatti damee hedduu qabu. Garuu barruun har'aa waa'ee mana kanaa qofa miti; waa'ee bunsik Kooriyaa ofii isaa waan ta'eef, dubbii mana sanaa asuma dhaaba.

Mana bunsik kamiyyuu yoo seente walitti qabamni kunuma ta'a. Tteokbokki diimaa, eomuk marqaa ifaa keessatti, saxii sundae tokko fi basketiin twigim tokko. Ani Daejeon keessattis nyaadheera, Seoul keessattis nyaadheera; wanti adda ture xiqqoo garaagarummaa mi'aa qofa ture.

Tteokbokki — cakee laafaa fi diriiraa sousii diimaa keessa jiru

Jalqaba tteokbokki qabee nyaadhe. Sousii diimaa keessa cakeen guguddaan ture, irrattiis snackiin tokko kaa'amee ture. Jalqabatti maaliif kana kaayan jedheen yaade, garuu sousii keessatti cuuphee yeroon nyaadhu, caccabaa isaa fi mi'aan ho'aan walitti makamee akka nama hidhutti ta'e. Garuu yeroo dheeraa marqaa keessa yoo tursite battaluma sana laafa. Ani kana hin beekne, booda qabee yeroo nyaadhu mookoo ta'ee ture.

Cakee ruuzii vs cakee qamadii, maal tu adda?

Cakeen kun ruuziidhaan hojjetame. Tteokbokki Kooriyaa keessatti cakeen gosa lama fayyadama: ruuzii irraa hojjetame fi qamadii irraa hojjetame.

Har'a cakeen ruuzii irra caalaa beekamaadha. Garuu ani ammas cakee qamadii yaadadha. Yeroo xiqqaa, mana barumsaa irraa ba'ee maallaqa won 1,000, jechuunis $1 illee hin geenye qabee mana bunsik seenuun tteokbokki qamadii nyaadha ture. Kooriyaatti cakee ruuzii wayya moo cakee qamadii wayya jechuun falmii dheeraan jira, garuu deebiin sirrii tokkollee hin jiru. Dhimma filannoo dhuunfaa qofa dha.

Dhoksaa sousii tteokbokki

Wanti tteokbokki keessatti murteessaa ta'e sousii diimaa furdaa kana. Gochujang, sukkaara, siroo fi sooyaa walitti makuun hojjetama; kanaaf mi'aan mi'aawaa fi ho'aan wal faana dhufa. Namoonni nyaata ho'aa hin dandaane ni sodaatu ta'a, garuu tteokbokki idilee baay'ee hin gubu. Mi'aan mi'aawaa jalqaba dhufa, ho'inni ammoo boodarra xiqqoo ol ka'a. Yoo waan ho'aa guutumaan guutuutti hin dandeenye ta'e, jjajang-tteokbokki illee jira. Inni kun diimaa miti, gurraacha; sousii jajang cakee irratti makamee waan jiruuf hin gubu, garuu mi'aawaa dha.

Garuu faallaa kanaa, namoota waan baay'ee ho'aa jaallataniif tteokbokki addaa illee ni jira.

Anis yeroo tokko sadarkaa 3 ajajeen ture. Walakkaa isaa illee hin geenye; marqaa eomuk qofa dhugaa ture. Guyyaa sanaa kaasee deebi'ee qormaata akkasii hin yaalu.

Twigim — marqaa tteokbokki keessatti cuuphamuunsi nyaata biraa isa godha

Tteokbokki ergan nyaadhee booda gara twigim nan ce'e. Guyyaa sana mandu-twigim fi ojingeo-twigim walakkaa walakkaadhaan dhufe. Twigim bunsik Kooriyaa tempuraa Jaappaanii irraa adda. Tempuraan alaa baay'ee laafaa fi salphaa qaba, kan Kooriyaa ammoo furdaa dha. Yeroo qaniintu, jalqaba alaan isaa caccaba, sana booda wanti keessa jiru ni mul'ata.

Akkanumaan nyaachuun ni danda'ama, garuu akkaataa Kooriyaatti marqaa tteokbokki keessatti cuuphuun nyaatama. Jalqabatti ani akkanumaan nyaadha ture, caccabaa isaa akka hin badneef. Garuu namni na biraa marqaa keessa gadi cuuphee nyaatu yeroon argu anis akkasuma yaale. Sana irraa kaasee yeroo hunda cuuphee nyaadha. Caccabaan isaa ni bada, garuu mi'aan ho'aa fi mi'aawaan keessa seenee nyaata guutuu biraa isa taasisa.

Twigim bunsik Kooriyaa gosa baay'ee qaba

Teessoo karaa irratti twigim kun gosa gosaadhaan saaphana zayitii keessaa baasanii kaa'an irratti tarreeffamee argama. Harka keetiin agarsiiftee filattee fudhachuu qofa; isaanis siif guutu. Tokkoon tokkoon isaa yeroo baay'ee naannoo $0.40 hanga $0.70 ta'a.

Gimmari-twigim, jabaa twigim bunsik keessaa

Yeroo dhiyaatti ilaaltu furdiinsi dibataa isaa ni mul'ata. Wantichi magariisa fakkaatu gimmari-twigim dha, kan ani twigim bunsik keessaa hunda caalaa jaalladhu. Noodle galaanaa algaa keessatti maranii dibame dha. Alaan ni caccaba, keessaa ammoo noodleen ni diriira. Marqaa tteokbokki keessatti gaarii cuuphee yoo nyaatte, caccabaan ni bada, garuu laafina fi mi'aan ho'aan bakka bu'a. Yoo tteokbokki qooda guddaa taphattu ta'e, gimmari malee guutuu hin ta'u.

Eomuk — marqaa ifaa ho'ina tasgabbeessu

Yeroo ho'inni tteokbokki ol ka'uu jalqabu, wanti harka kee dura deemtu kunuma: eomuk. Kooriyaatti odeng jedhanii illee waamu. Marqaa ifaa keessa eomuk baay'een jira, garuu dhugumatti wanti sirrii as keessa jiru marqaa sana dha.

Qurxummii xixiqqaa gogaa fi kelp waliin marqaa qopheessanii eomuk itti naquun, mi'aan gadi fagoo ta'e keessaa ba'a. Bona qabbanaa keessa marqaa kana irraa hafuura tokko dhuguun qaama guutuu tasgabbeessa. Ani mi'aa sana manaatti deebisee hojjechuuf yeroo hedduu yaaleera. Qurxummii xixiqqaa bite, kelp bite, eomuk fakkaatu bitee bilcheesse, garuu mi'aan sun hin baane. Tarii waan marqaan sun qodaa mana bunsik keessatti ganama irraa hanga galgalaatti danfuu fi yeroo dheeraa sana keessa mi'aan isaa akka gadi fagaatu ta'eef ta'a. Wanti daqiiqaa 30 bilcheeffame fi wanti sa'aatii 12 turu wal fakkaachuu hin danda'u.

Bocni eomuk hundi akkaataa nyaataa adda qaba

Bocni eomuk garaagara. Kan roga afur qabu, kan marame, kan geengoo. Kan diriiraan marqaa baay'ee xuuxa, kan marame ammoo marqaan keessa isaa kuufama; kanaaf yeroo qaniintu marqaan ho'aan keessaa ni burqa. Namoota yeroo jalqabaaf nyaataniif waan tokko qofa hima: eomuk marame tokko yeroo tokkoon qaniintee guddaadhaan hin nyaatin. Marqaa baay'ee ho'aa keessa waan jiruuf afaan kee ni guba. Ani kanaan darbeera.

Sundae — sausagee Kooriyaa dhiiga booyyee irraa hojjetame

Kun sundae dha. Muramee dheerinaan dhufe, cinaacha isaatti kaleenii fi qaamoleen keessaa jiran, gadi keessatti immoo soogiddi ni mul'ata. Soogiddi kun budaa barbadaa waliin makame dha, sundae immoo kana keessatti cuuphee nyaachuun idilee dha.

Sundae jechuun nyaata qaama keessaa booyyee keessatti noodle galaanaa, khuduraa fi dhiiga booyyee guutanii aarsanii hojjetan dha. “Sausagee dhiiga irraa hojjetame” yoo jette namoonni tokko tokko ni rifatu, garuu Awurooppaa keessattis wanti fakkaataan ni jira. Ingilizii keessatti black pudding, Ispeen keessatti morcilla, Faransaay keessatti boudin noir ni jiru. Yaadni isaa wal fakkaata, garuu sundae Kooriyaa keessa noodle galaanaa waan jiruuf baay'ee ni diriira, mi'aas ni laafa. Kuni akka nyaata alaa ta'ee biyya keessatti haala ofii isaatiin beekame fakkaata.

Ani sundae soogidda caalaa marqaa tteokbokki keessatti cuuphee nyaachuu nan jaalladha. Soogiddi mi'aa isaa ofii baasa; marqaan tteokbokki ammoo mi'aa ho'aa itti uffisa, akka waan nyaata biraa ta'eetti sitti dhaga'ama. Lamaanuu yaalii, sana booda kan siif tolu filadhu.

Garaagarummaa sundae mana bunsik fi sundae harkaan hojjetame

Kun sundae harkaan hojjetame miti. Sundae mana bunsik keessatti argamu baay'een isaa warshaa irraa dhufa. Sundaen harkaan hojjetame gabaa aadaa keessatti gurgurama; wanti keessa isaa jiru roga roga qaba, furdiinnis wal hin qixxoofu. Mi'aansaas ifatti adda. Garuu dhugaa dubbachuuf, sundae kana illee tteokbokki wajjin nyaachuun gahaa dha.

Kaleenii fi qaamoleen keessaa wajjin dhufan namootaaf adda baay'ee. Nama tokkoof yoo hin jirre gadduu dha; nama biraatiif immoo ilaallee hin ilaalu. Yoo hin barbaadne ta'e yeroo ajajdu “qaamota keessaati hin feenu” jechuu qofa qabda. Sana booda sundae dabalataa siif kennu. Ani kalee nan jaalladha, garuu qaamolee biroo baay'ee hin nyaadhu.

Tokko tokkoon ol qabee ilaale

Eomuk qoree ilkaaniitiin qabatee qaniinsa tokkoon yookaan lamaatiin nyaatama. Sundae ammoo keessaa isaa akka mul'atu ol qabe; noodle galaanaan baay'ee cufamee ture. Squid dibame keessattis mataan adiin dibata keessaa ba'ee mul'ata ture. Kana tokko tokkoon ol qabee ilaaluun gammachuu bunsik keessaa tokko. Qoree nyaataatiin sirriitti nyaachuu caalaa qoree ilkaaniitiin xixxiqoo xixxiqoo qabattee nyaachuun haala mana bunsik irratti caalaatti namaaf tola.

Bunsik jechuun jireenya guyyaa guyyaa qofa

Bunsik bakka qabsiisanii deemanii nyaatan miti, bakka uffata gaariin qophaa'anii deemaniis miti. Bakka naannoo tokko keessa yeroo hunda argamu dha; yeroo beelaa si qabutte qofa itti seenta.

Garuu nyaanni salphaan kun namoota Kooriyaatiif yaadannoo gadi fagoo qaba. Erga mana barumsaa ba'anii hiriyoota waliin saantima walitti qabanii tteokbokki ajajanii nyaatan. Bona qabbanaa keessatti teessoo karaa irratti marqaa eomukiin harka ho'ifatan. Yookaan galgala hojii dheerarraa ba'anii kophaa isaanii saxii sundae ajajatan. Bunsik nyaata qofa miti; yeroo sana sanaa keessaa suuraa xixiqqoo dha.

Guyyaa sana anis akkasuma ture. Hojii irraa deebi'aa osoon yaada guddaa tokko illee hin qabne mana bunsik seenee, saxaxa diimaa irratti dhufe hunda kophaa koo fixe. Garaan koo guute, garuu miirri koos gaarii ta'e. Bunsik akkasuma: sababaa guddaa malee seenta, waan yaadde caalaa nyaatta, san booda gammachuudhaan baata.

Yoo gara Kooriyaa dhuftan, yeroo tokkoof iyyuu mana akkasii seenaa. Marqaa eomuk immoo dhuguu hin dagatinaa. Inni sun dhuguma isa sirrii dha.

Barreeffamni kun jalqaba irratti https://hi-jsb.blog irratti maxxanfame.