Qurxummii Gogsitee Hojjetamu — Nyaata Kooriyaa 4
Qabiyyee
wantoota 11
Hwangtae jedhamee beektuu? Myeongtae (Alaska pollock) — qurxummii Kooriyaa keessatti baay'ee nyaatamu — yeroo gannaa guutuu ala kaa'anii coomsamee baqsuun si'a kudhanoota irra deddeebi'amee yommuu hojjetamu, foon isaa halluu keelloo gara booroo ta'ee ni dhiita'a, waan biraa guutummaatti adda ta'e ta'a. Warri Kooriyaa kanaan ittoo hojjetu, shoorbaa bilcheessu, waaddii hojjetu, makmaaksa godhu — garuu biyyoota alaatti maqaa isaatuu kan hin beekne baay'eedha. Biloogii kana keessatti tteokbokki ykn bibimbap fakkaataniin duraan baay'ee waan mari'anneef, har'a waan adda ta'e isiniif agarsiisa. Bara 2025 ganna keessa, hiriyaa koo waliin Daejeon — magaalaa guddoo Kooriyaa Kibbaa kan Sool irraa sa'aatii 1.5tti argamtu — keessatti nyaata hwangtae nyaanne.
Hwangtae maali?
Meeshaan jalqabaa hwangtae myeongtae (Alaska pollock) dha. Qurxummii Kooriyaa keessatti baay'inaan sooratamuudha, garuu akkaataa itti hojjetamuun maqaan isaa guutummaatti jijjiirama.
Qurxummii tokko, maqaa adda addaa
• Saengtae — myeongtae qabamee akkuma jirutti, kan qilleensa ta'e
• Dongtae — myeongtae ariitiin cabbiin coomsamee
• Bugeo — qilleensaan gogsifamee jabaatee samsamaa ta'e
• Hwangtae — gannaa guutuu coomsamee baqfamee irra deddeebi'amee kan hojjetame
Furtuun isaa "coomsamee baqsuu" irra deddeebi'uu sana keessa jira. Naannoon Gangwon-do fi Daegwallyeong jedhamu Kooriyaa keessa — halkan qorraan digrii -15 gaditti bu'ee guyyaa aduun ho'ifamee ho'a qilleensaa ol kaasa. Garaagarummaa ho'a qilleensaa uumamaa kana fayyadamu.
Akkaataa itti hojjetamu
Birraa keessa myeongtae qabamee xinnaan isaa baafamee, deokjang (bakka mukeen ala gogsisan) irratti tokkoon tokkoon fannalamee kaa'ama. Muddee irraa hanga Bitootessaatti ji'a 3–4 uumamaan gogsifama.
Halkan coomsamee guyyaa baquu — guyyaatti si'a tokko, si'a kudhanoota irraa hanga dhibba tokkotti irra deddeebi'ama. Yeroo sanatti seeliin foon qurxummichaa caccabee, neetworkiin isaa ni babal'ata.
Bu'aan isaas myeongtae'n samsamaa fi cidha ture sun halluu keelloo warqee gara ta'uun dhiita'ee, sifoon isaa akka ispoonjii lallaafaa ta'a. 'Hwang (黃)' jechuun halluu keelloo jechuudha, hwangtae'n xumurame dhugumaan halluu warqee lallaafattu qaba.
Yeroo teknooloojiin cabbii hin jirreetti waan kuusannaa jalqabame, garuu mi'aa fi sifoon qurxummii jalqabaatiin guutummaatti adda ta'e uumame. Shoorbaa keessa yoo naqxan, bishaan ittoo ni gadi fagaata; mi'eessituu keessa yoo danfisan, mi'eessituu guutummaatti xuuxa; yoo waadan, foon isaa baay'ee ni guddata. Kooriyaa keessatti dhugaatii alkoolii erga dhuganii guyyaa itti aanutti haejang (fayyisuu machii) gochuuf shoorbaa hwangtae haejangguk bilcheessanii dhuguu — haala guyyuu keessatti nyaata beekamaa ta'eedha.
Garuu haalli qilleensaa kun waan ulfaataa ta'eef, Kooriyaa alatti hwangtae'n hin oomishamu jechuun ni danda'ama.
💡 Kooriyaa keessatti myeongtae tokko irraa maqaan 7 ol jijjiirama. Akkaataa hojii, guddina fi yeroo irratti hundaa'uun nogaree (myeongtae ilmoo), kodaree (walakkaan gogsifame) fi kkf hundi maqaa adda addaatiin waamamu. Warri Kooriyaa afaan dhalootaayyuu wal dhahaniiru.
Hwangtae kana qofaan Kooriyaa keessatti ittoo, shoorbaa, waaddii fi makmaaksa hunda hojjetu. Meeshaan tokko akkaataa bilcheessuu irratti hundaa'ee akkamitti akka jijjiiramu, suuraadhaan isiniif agarsiisa.
Hwangtae-Haemul-Jjim — Mi'eessituu cimaa fi nyaata galaanaa waliin
Guyyaa san jalqaba irratti kan dhiyaate hwangtae haemul-jjim ture. Hamma xiqqaa ajajne garuu tajaajila irratti yommuu kaa'amu hiriyaan koo "kana lamaan ni ga'aa?" jedhe. Soogiddiin (kongnamul, bean sprout) jala guutee, isaa ol hwangtae, jjukkumi (qurxummii xiqqoo kan harma saddeet qabu), fi mideodeok (sea pineapple) tuullamee dhufe.
Halluu diimaa waan ta'eef nama guba jedheen yaade, garuu mi'aan jalqabaa mi'aawa ture. Mi'aawan dura bu'uureffamee, namni gubuun booda ol dhufa. Foon hwangtae mi'eessituu guutummaatti waan xuuxeef, yeroo alanfatan mi'eessituun keessaa baha. Qurxummiin biraa mi'eessituu keessa yoo danfifamu foon isaa ni caccaba, garuu hwangtae'n caalmaatti ni dhiita'a.
Mataan jjukkumi guutummaatti. Xuxuqqoon isaayyuu akkuma jirutti ol kaa'ameera. Kooriyaa keessatti nyaata galaanaa akkasitti bifa uumamaatiin dhiyeessuun waan baratame.
Jjukkumi fi mideodeok — nyaata galaanaa ittoo hwangtae keessaa
Dhiyeenyaan yoo ilaaltu qurxummii harma saddeet (octopus) beekamaa sana irra baay'ee xiqqaa fi miilli isaa qal'aadha. Mi'eessituu keessa waan danfifameef sifoon isaa jabaatee dansuu ture — hiriyaan koo kana qofa filatee nyaachaa ture.
Kan magariisa fakkaatu sun mideodeok dha — Kooriyaa malee argachuun ulfaataa ta'e nyaata galaanaati.
🦑 Mideodeok maali?
Ingiliffaan sea pineapple ykn sea squirt jedhama. Dhagaa irratti maxxanee guddatu kan ta'e, Kooriyaa kibba-bahaa (Namhaean) keessatti argama. Ittoo ykn shoorbaa keessa naqxanii nyaatu.
Yoo alanfattan keessaa bishaan galaanaa fakkaatu fincaa'ee baha. Warri Kooriyaatuu jidduutti jaalatu fi jibbuu wal dha'u — garuu nyaata galaanaa yoo jaallattan yaaltanii ilaaluun gaariidha.
Foon hwangtae soogiddii gidduu. Mi'eessituu keessa danfifamees hin caccabne, caalmaatti dhiita'eera mitiiree? Kun amala hwangtae'n yeroo bilcheeffamu baay'ee adda isa godhu.
Soogiddii jalaa tuffachuun hin ta'u. Bishaan mi'eessituu cimaa xuuxee, kana qofa buddeena irratti naqxanii nyaata cinaadhaa (banchan) ta'a.
Bishaan mi'eessituu hafee fayyadamuu
Harka caalaa erga nyaattanii booda, sahaniin jalatti bishaan mi'eessituu diimaa xiqqoo hafa — Kooriyaa keessatti kana hin gatan. Buddeena itti naqxanii waliin makatanii nyaatu. Hiriyaan koo buddeena mi'eessituu kanaan makame sun nyaata ijoo irra caala mi'aawa jedhe — mormuun natti ulfaate.
Hwangtae-Haejangguk — Shoorbaa qurxummii qulqulluu kan machii fayyisu
Ittoo cimaa sana erga nyaannee booda, shoorbaan qulqulluun na hawwate. Kanaaf kan ajajne hwangtae haejangguk ture.
🍺 Haejang maali?
"Machii fayyisuu" jechuu dha. Kooriyaa keessatti dhugaatii alkoolii erga dhuganii guyyaa itti aanutti shoorbaa ho'aa dhuguu aadaan bara dheeraa dura irraa jira. Hwangtae haejangguk, ppyeo-haejangguk (shoorbaa lafee booyyee), kongnamul haejangguk (shoorbaa soogiddii) fi kkf gosa hedduutu jira.
Magaalota Kooriyaa keessatti manni nyaataa haejangguk addaa kan halkan walakkaa hanga bariisaatti banu hedduutu jira. Dhugaatii erga fixanii kallattiin gara mana nyaataa haejangguk deemuun akka aadaatti jira.
Guyyaa san dhugaatii hin dhugne, garuu haejangguk dhugaatii malee iyyuu mi'aawa. Ttukbaegi (okotee suphee Kooriyaa) keessa shoorbaan qulqulluun bilchaatee dambooba, paengi-beoseot (enoki mushroom) fi biqiltuun ol kaa'ameera. Ittoo sana faallaa guutuutti. Qulqulluu fi coomni keessa hin jiru jechuun ni danda'ama.
Foon hwangtae'n bishaaniin guutamee dhiita'eera. Qurxummii gogsitee jabaataa ture sun bishaan shoorbaa keessatti akkasitti jijjiirama. Shiboodhaan yoo qabttu daandiirra ciccirama — qurxummii irra caala toofuu lallaafaatti dhiyaata sifoon isaatiin.
Ol qabdee yoo ilaaltu furdina kana. Qurxummii gogsitee samsamaa ture ta'uu isaa amanuun rakkisaa mitiiree? Duuba irratti sahaniin waaddii mul'atu sana waliin yoo ajajattan walitti baasuun gaariidha. Shoorbaa qulqulluu fal'aana tokko, waaddii ciccitaa tokko, buddeena fal'aana tokko — kun irra deddeebi'amaa itti fufa.
Wasaabii sooyaa keessa cuuphatanii nyaachuu
Gochunengyi-ganjang (wasabi soy sauce). Shoorbaa keessaa hwangtae baasanii kana keessa cuuphatanii nyaattu yoo ta'e, mi'aa biraa ta'a. Hwangtae'n qulqulluu ture irratti urgoon wasaabii kan funyaan nama tuqu fi soogiddummaan sooyaa dabalamee mi'aan guutummaatti jijjiirame.
Cophni ol dhufee yommuu damboobbu yeroon isaa ga'eera. Shoorbaa hwangtae haejangguk qabbanaawee yoo ta'e, mi'aan isaa walakkaadhaan hir'ata. Ani jalqaba buddeena adda nyaacheen, dhumarratti bishaan shoorbaa hafeetti naqxee xumuree. Hiriyaan koo jalqabumaa naqxe — karaan fedhii namaa irratti hundaa'a.
Hwangtae-Jorim — Waaddii qurxummii kan buddeena irratti naqxuu qofa
Guyyaa san kan nyaanne keessaa isa hundarra salphaadha. Sibiilaa irratti hwangtae guutummaatti kaa'amee gochujang (mi'eessituu barbaaree Kooriyaa) dibamuun danfifame — meeshaa biraa malee hwangtae qofatu keessa jira. Nyaata hwangtae mi'aa isaa kallattiidhaan itti dhaga'amu ture.
Gama mataa. Koochoon isaatuu mi'eessituun dibamee sibiilaa irratti qarqarri ciniineera. Qarqara ciniine kana duraan dursee ciree.
Gama foon isaatti mi'eessituun ifu'een dibameera. Mi'aawan duratti, cimaan boodatti. Nama nyaata cimaa hin dandeenyeefis kun ni ta'a.
Bakka bakkaan sifoon adda addaa
Gama eegee. Foon isaa qal'aa waan ta'eef mi'eessituun caalaatti gadi seeneera. Gama mataa furdaa fi jiidha, gama eegee qal'aa fi danqaraa. Qurxummii tokko keessaa garuu bakka bakkaan adda ta'a.
Ittoo waliin wal bira kaa'amee yoo ilaaltu, hwangtae tokko garuu nyaata guutummaatti adda ta'e. Ittoo'n jiidha fi mi'aa galaanaa qaba, waaddiin soogiddoo fi mi'eessituun cimaa. Buddeena waliin waaddiin caalaatti wal sime.
Ciccitaa tokko qabdee buddeena irratti naqxiin xumurte. Afaan Kooriyaatiin "bap-doduk" (hattuun buddeenaa) jedhu jira. Nyaata cinaadhaan mi'aawaa ta'ee buddeenni ofumaa badu jechuudha — yeroon ani hiriyaa kootti buddeena xiqqoo hanbisi jedhe, tasumaa turte.
Hwangtae-Muchim — Afaan qulqulleessuu
Hwangtae cicciranii mi'eessituu barbaaree keessa makame — banchan (nyaata cinaadhaa Kooriyaa). Qaaraa (cucumber), karoota dabalamee saaliixiin irratti naqxame. Nyaata ijoo osoo hin taane, gidduutti nyaatamu, garuu dhangaggoo fi jabaataa waan ta'eef, ittoo cimaa ykn waaddii soogiddoo booda yoo nyaattan afaan keessan ni qulqullaa'a.
Buddeena garbuu irratti hunda naqxanii makuun nyaata tokkoo
Buddeenni bori-bap (buddeena garbuu). Yangpun (meeshaa sibiilaa guddaa) keessa buddeena garbuu, raafuu gogsifame, daakuu algae, gochujang kaa'amee kana makatanii nyaatu. Ruuzii adii bakka buddeena garbuu kennuun aadaa jeongsik (nyaata guutuu Kooriyaa kan salphaa) ti. Kana irratti nyaata hwangtae ciccitaadhaan itti dabalaa yoo nyaattan, nyaata tokkotu xumurama.
Guyyaa biraa ammas deebi'ee deeme. Si'a tokko nyaadheenii guyyaa muraasa booda ammas deeme. Hwangtae jorim fi haejangguk jiru mitiiree? Hwangtae tokkoon tajaajilli kun hundi ni qophaa'a.
Erga nyaannee booda. Sahaniiwwan duwwaa ta'aniiru.
Yaada amanamaa
Ittoo fi waaddiin cimaa ta'u. Gochujang irratti hundaa'e waan ta'eef, nama nyaata cimaa hin dandeenyeef xiqqoo rakkisaa ta'uu danda'a. Hiriyaan koos ittoo nyaachaa bishaan si'a sadii dhugeera. Ta'us mi'aawan waliin waan jiruuf, nyaachuu kan dadhabsiisu miti. Kan jalqaba ta'eef haejangguk irraa jalqabuu gorsina.
📌 Nyaata hwangtae tokkoon tokkoon ilaaluu
• Hwangtae-haemul-jjim — mi'eessituu cimaa + nyaata galaanaa. Hamma guddaa fi mi'aa nama kakaasu.
• Hwangtae-haejangguk — shoorbaa qulqulluu fi qulqullina. Nyaata cimaa hin dandeenyeefis ni ta'a.
• Hwangtae-jorim — gochujang mi'eessituun danfifame nyaata cinaadhaa. Buddeenni ga'uu dhiisuu danda'a.
• Hwangtae-muchim — dhangaggoo fi cimaa xiqqoo. Afaan qulqulleessuuf.
Kooriyaa keessatti foon booyyee waaddii ykn chicken qofa hin nyaatinaa, waan akkasii kanas barbaadaa ilaalaa. Manni nyaataa hwangtae addaa Sool keessas ni jira, gama Gangwon-do deemtanis caalmaatti argama. Menuu irratti "hwangtae" yoo argattan, duraan seenaa ilaalaa.
Barreeffamni kun jalqaba https://hi-jsb.blog irratti maxxanfame.