Tunnelmallinen järvinäkymäkahvila ja iso leipomotiski

Semo Cafe | suurikokoinen leipomokahvila järvinäköalalla, kävin itse

15 minuutin ajomatka Shintanjin IC:ltä, ja ihan järven vieressä on tällainen paikka, että tuli oikeasti fiilis: “Miten en ole tiennyt tästä aiemmin?” Näin Instagramissa kuvan siitä kolmiomaisesta ikkunasta ja innostuin, joten lähdin viikonloppuiltapäivänä pienelle ajelulle ja kahvilakierrokselle. Jos sanon suoraan: tänne haluan uudestaan.

Ensivaikutelma – korkea katto ja leipomovitriinit

Heti ovesta sisään astuessa pääsi suusta: “Mitä ihmettä, tää on oikeasti iso.” Katto on superkorkea, betonipinnat on jätetty esiin ja kokonaisuus on sellainen industrial-henkinen. Ja sitten kun siihen on ripustettu vielä kattokruunu, niin jännästi se näyttää samaan aikaan rouhealta ja vähän ylelliseltä.

Mutta rehellisesti: ennen kuin ehdin edes tuijottaa kattoa, silmät tarttui leipomotiskiin. Se alkaa jo sisäänkäynniltä ja jatkuu pitkälle, ja leipiä on ihan törkeästi. Croissantit, paahtoleipä, makeat täyteleivät – perusjutut kyllä, mutta myös kaikkea sellaista nättiä leivonnaista, jonka nimeä en edes osannut. Pyörin siinä tovin, koska valinta oli vaikea. Vaikka oli viikonloppuiltapäivä ja porukkaa riitti, tila on niin laaja, ettei missään vaiheessa tullut ahdasta tai “ruuhkainen kahvila” -fiilistä.

Leipomopuoli – croissanteista kakkuihin

Kävin vitriinin läpi vähän tarkemmin. Vasemmalla oli rivi croissantteja ja suklaakuorrutettuja juttuja, keskellä pitkänmallisia kakkupaloja ja oikeassa päässä isoja, kermalla kruunattuja leipiä. Jokaisessa oli nimilappu, joten ei tarvinnut arpoa, ja se mustille tarjottimille siistiin järjestykseen laitettu esillepano näytti tosi puhtaalta ja huolitellulta.

Toisessa kulmassa oli selvästi makeamman osaston painotus. Punaiset ja siniset kermakuorrutteet pomppasi heti silmille, vasemmalla näkyi lehtitaikinaleivonnaisia ja keskellä jotain keltaista, vähän briossin tai vaalean leivän näköistä. Kun paikka on tällainen “iso leipomokahvila” ja vielä sanoo paistavansa itse, niin jotenkin kaikki näytti automaattisesti tuoreemmalta.

Bagel-nurkka ja valtava valikoima

Kiertäessä löytyi myös bagel-nurkka. Seesamibageleita, kerman kanssa viimeisteltyjä leipiä ja pyöreitä pullia oli kasoittain, mutta keskimmäinen tarjotin oli jo puoliksi tyhjä. Selvästi ihmiset nappaa tästä paljon. Kun valikoimaa on näin, niin tulee sellainen fiilis, että “tänään voi oikeasti valita” eikä vain ottaa sitä, mitä sattuu olemaan jäljellä.

Oli myös pitkiä leipiä, joiden päällä oli paksu kerros tomusokeria, ja kauniin ruskeiksi paistuneita pyöreitä leipiä. Tässä vaiheessa se paistuvan leivän tuoksu alkoi oikeasti kiusata: koko ajan nenänpielissä, ja nälkä iski heti.

Tää on muuten sellainen juttu, minkä huomaa, kun käy kahviloissa paljon: leipomot jakautuu kahteen tyyppiin. Osa pitää tiskit reilusti täynnä, ja osa tekee vain pienen erän, jolloin vitriinissä on viikonloppuna jo iltapäivällä tyhjää ja valinnanvaraa ei käytännössä ole. Jos tiski on puolillaan tyhjää, tulee helposti “no joo, otetaan nyt jotain” -olo. Semo Cafessa croissantit, kakut, lehtitaikinaleivonnaiset ja bagelit – kaikki – oli esillä niin täytenä, ettei tullut hetkeäkään sitä fiilistä, että joutuisin valitsemaan vain “jäljellä olevista”. Tää on yllättävän iso plussa.

2. kerroksen näkymä – järvi yhdellä vilkaisulla

Kävin katsomassa yläkerrasta alas, ja se avara, “kaikki on yhtä tilaa” -rakenne on oikeasti tosi kiva. Vasemmalla suurten ikkunoiden takana näkyy järvimaisema, ja 2. kerroksen terassilla istuu porukkaa. Ikkunat ulottuu alakerrasta ylös asti, joten luonnonvalo on ihan älytön. Oikealla seinällä näkyy se kolmiomainen ikkuna, joka on selvästi tämän kahvilan signature.

Toiselta puolelta katsottuna järvi näkyi vielä paremmin. Oikean puolen ikkunaseinästä koko maisema avautuu kerralla, ja voi että ne ikkunapaikoilla istuvat ihmiset näytti onnellisilta. Kahvi kädessä ja tuollainen näkymä – siinä on kyllä jotain. Kolmioikkunasta tuleva valo näyttää myös eri kulmista erilaiselta, joten se on tosi hyvä kuvauspiste.

Kolmioikkunat ja luonnonvalo – paikka, jossa tekee mieli kuvata

Tää kulma oli mun lemppari. Kaksi kolmiomaista ikkunaa vierekkäin ja niiden välistä tulviva luonnonvalo oli vaan oikeasti superkaunis. Alakerran leipomotiskin yläpuolella on sellainen vihreä seinäpinta, vähän kuin tekonurmea, ja se erottuu betonin kanssa niin, että silmä tarttuu siihen heti. Ja koska paikka on nimeltään Semo, kolmiomuotoja on piilotettu sinne tänne – se on vähän kuin pieni “etsi ja löydä” -juttu. Korkea katto ja isot ikkunat tekee myös sen, että vaikka ihmisiä olisi paljon, ilma ja tila ei tunnu tunkkaiselta.

Tässä näkymä alakerran perältä kohti ikkunoita. Keskellä seisoi vielä joulukuusi, ja sen takaa avautui järvimaisema suoraan isoista ikkunoista. Ikkunapaikat näytti taas kerran ihan liian hyviltä – teki mieli vaihtaa paikkaa vaikka en edes istunut vielä. Katosta roikkuu pitkä rivi kolmiomaisia valoja, ja yläkerran kaide näkyy myös. Betonipilarit ja -lattia on aika rouheita, mutta tuo kuusi toi yllättävän lämpimän tunnelman. Tuli fiilis, että olin oikeaan aikaan liikkeellä: päivällä, kun luonnonvalo tekee tästä järvinäkymäkahvilasta parhaimmillaan.

Leipätesti – kermatäyte ja yrttileipä

Ja vihdoin tilatut leivät tuli. Vasemmalla oli pyöreä kermatäytteinen “kermasandwich”-tyylinen leipä: pinta nätin ruskea ja sisältä pursusi valkoista kermaa. Oikealla oli yrttijauheella viimeistelty leipä, ja se näytti sellaiselta, että rakenne olisi sitkeä ja tuoksu nousee jo ennen kuin edes maistaa. Taustalla näkyy myös se Semo-logolla varustettu kuppi, mikä oli jotenkin söpö yksityiskohta.

Lähikuvassa kermaleivän kerrokset erottui kunnolla, ja se näytti oikeasti hyväkuntoiselta, ei sellaiselta “seissyt vitriinissä” -fiilikseltä. Yrttileivän pinta taas kiilsi kosteana, mikä lupasi hyvää. Kun paikka on iso leipomokahvila ja tekee itse, niin siinä on sellainen selkeä “vastapaistettu” tuntuma.

Kaksi leipää ja kolme juomaa – kattaukset kunnossa. Ulkoa tuli lämmin auringonvalo, pöydässä oli marmorikuvio ja haarukka sekä veitsi valmiina. Tässä vaiheessa ei enää tarvinnut tehdä muuta kuin syödä ja nauttia siitä, että viikonlopun ajelu toi tänne.

Ulkopuoli ja sijainti – aivan sillan lähellä

Tässä Semo Cafe ulkoa. Valkoinen rakennus ja kolmiomainen ikkuna hyppää heti silmille – ulkonäkö lunastaa nimen. Parkkipaikalla oli paljon autoja, joten viikonloppuna kävijöitä tulee selvästi reilusti. Itse rakennus on aika yksinkertainen ja moderni, ei mitään turhaa krumeluuria.

Tässä kuva lähempää sisäänkäynnin suunnalta. SEMO CAFE -kyltin takana näkyy pitkä silta, ja sijainti on oikeasti tosi hyvä. Koska kahvila on aivan rantareitin vieressä, ilma tuntui raikkaalta, ja tää sopii täydellisesti viikonlopun drive-reitille Daejeonin ja Cheongjun suunnalta. Parkkiruuduissa oli siniset viivat ja tilaa oli muutenkin reilusti, mutta viikonloppuna se täyttyy nopeasti. Olin aidosti tyytyväinen, että tulin ajoissa.

Parkkipaikka – ison kahvilan mittaluokkaa

Parkkipaikka on oikeasti valtava. Autoja oli molemmin puolin rivissä, mutta silti paikkoja jäi. Olen käynyt monessa “näkymäkahvilassa”, ja yleensä se tarkoittaa myös parkkistressiä: ahtaat paikat, jonotusta, hermojen menetystä. Täällä sitä ongelmaa ei ollut. Taustalla näkyy myös järven suunnan vuoria, ja tilaa on niin paljon, että auton kanssa liikkuminenkin on helppoa. Jos miettii perhereissua viikonloppuna, tää parkkipaikka on yksi iso syy, miksi paikka toimii.

Loppufiilis – vahva suositus järviajelun kahvilapysähdykseksi

Hallinnollisesti paikka kuuluu Cheongjuun (Chungcheongbuk-do), mutta koska se on aivan sillan kupeessa, tänne ajaa Daejeonin Shintanjinista noin 15 minuutissa. Eli tulitpa Daejeonista tai Cheongjusta, sijainti on helppo ja järkevä.

Jos mietin kahvilakokemusta “kahvilaa kiertäneen ihmisen” näkökulmasta, Semo Cafe oli selvästi hyvä kolmesta syystä. Ensinnäkin: parkkistressiä ei ole. Monessa suositussa näkymäpaikassa se pilaa koko fiiliksen, mutta täällä tilaa riitti jopa viikonloppuna. Toiseksi: leipomovalikoima on valtava ja määrät on kunnolla esillä, eli ei tarvitse valita väkisin vain siitä, mitä sattuu olemaan jäljellä. Kolmanneksi: järvinäkymä, korkea tila ja jätti-ikkunat tekee kokonaisuudesta raikkaan, eikä paikka tunnu tukkoiselta edes silloin kun porukkaa on paljon.

Jos suunnittelet ajelua järven suuntaan tai etsit Daejeonin ja Cheongjun lähistöltä tilavaa leipomokahvilaa, suosittelen Semo Cafea tosi vahvasti. Ihan sama tuletko perheen, kumppanin tai kavereiden kanssa – tää sopii kaikille. Ensi kerralla haluan tulla auringonlaskun aikaan, koska veikkaan että järvimaisema näyttää silloin ihan uskomattomalta. Ja kyllä, tämä on juuri sellainen järvinäkymäkahvila, johon tekee mieli palata.

Tämä postaus julkaistiin alun perin osoitteessa https://hi-jsb.blog.