Tunnelimainen kahvila vuorimaisemalla ja yllätysmauilla

Chuncheonin Daeryong Sanjang – etsimässä Henkien kätkemä -fiilistä huokuvaa itämaista kahvilaa

Valitsin yhden päivän reissun Gangwon-dossa ja mietin aamulla: minne ihmeeseen sitä lähtisi? Päädyin Chuncheoniin, koska tarkoitus oli ajaa Samaksan-köysiradalla. Mutta pelkkä köysirata ja kotiin… siinä oli jotenkin sellainen “jotain puuttuu” -fiilis, tiedättehän. Niinpä päätettiin poiketa samalla matkalla myös jossain tunnelmallisessa kahvilassa. Selailin kaikenlaista ja lopulta löysin tämän paikan: Daeryong Sanjang. Jo nimi kuulostaa erikoiselta, eikö? “Sanjang” eli majatalo/”vuorimaja” -viba veti puoleensa, ja kuvissa näkyi itämainen sisustus sekä kunnon vuorinäköala. Ja sitten se kaikkein oudoimman kuuloinen signatuuri: perillaöljy makguksu -jäätelö. Siis mikä ihme se on? Uteliaisuus räjähti saman tien. Päätin, että tämä on pakko kokea, ja lisäsin paikan suoraan päivän reittiin. Millainen se oli paikan päällä? Kerron nyt ihan rehellisesti.

Daeryong Sanjangin sisäänkäynti – juuri se kohtaus Henkien kätkemä -elokuvasta

Heti kun saavuttiin, ensimmäinen ajatus oli: “Onko tämä oikeasti kahvila?” Sisäänkäynti ei ole mikään tavallinen ovi, vaan kunnollinen itämainen portti, ja molemmin puolin on pyöreät valot, jotka hehkuvat pehmeästi. Ympärillä on tiheää metsää, joten olo on oikeasti kuin olisi tullut vuorten keskelle johonkin piilossa olevaan majataloon. Olin valinnut tämän paikan, koska monissa blogeissa sanottiin, ettei tämä ole “vain peruskahvila”, vaan konsepti on tosi omalaatuinen. Ja paikan päällä se näytti vielä paljon tunnelmallisemmalta kuin kuvissa. Jos jo sisäänkäynti on näin vahva… niin kyllähän siinä odotukset nousi heti.

Kun katsoo lähempää, portin yläpuolella lukee “大龍山莊”, ja oikealla on teksti “far east coffee & dessert”. Mutta tiedättekö mikä on hauskaa? Tässä portissa on sellainen tuttu tunne. Minulla tuli välittömästi mieleen Henkien kätkemä -elokuvan kohtaus, jossa Chihiro kulkee tunnelin läpi ja päätyy toiseen maailmaan. Kivipolku jatkuu portista sisäänpäin, ja oikeasti tuntui siltä, että jos astut tuosta, niin edessä avautuu ihan eri todellisuus. Sellainen outo, mutta ihana kutkutus.

Portista sisään – ja suoraan “toiseen maailmaan”

Tässä on se hetki, kun portista mennään sisään. Se fiilis oli oikeasti kuin suoraan siitä Chihiron tunnelikävelykohtauksesta. Portin takaa näkyy vähän vihreää nurmea ja puutarhaa, ja mitä pidemmälle astut, sitä enemmän tuntuu, että ulkomaailma jää taakse ja tämä paikka alkaa elää omaa elämäänsä. Minä rakastan tällaisia “lavastettuja” sisääntuloja, joten jo tässä vaiheessa sydän hakkasi: nyt tapahtuu jotain.

Kun kävelee puutarhan läpi ja pääsee rakennuksen eteen, punainen neon “大龍山莊” hohtaa ihan kunnolla. Ovi on kaareva puuovi, jossa on japanilaistyylinen ristikkokuvio, ja rehellisesti… tuli sellainen tunne, että jos avaan tämän, sisällä on kohta Yubaban kylpylä. Yläpuolella on yksi pyöreä valo, joka valaisee pehmeästi, ja koko paikka vetää puoleensa. Minä jopa pysähdyin hetkeksi: “Miksi pelkän kahvilan oven avaaminen tuntuu näin jännittävältä?” Se uppoutuminen oli ihan naurettavan vahva.

Daeryong Sanjangin sisätunnelma ja leipomo

Kun ovi aukeaa, ensimmäisenä näkyy tilauskassa. Silmään osuu myös tosi söpö ja sanaleikillinen opaste (tyyliin “palautathan”, mutta draakoni-vitsillä), ja vasemmalla puolella on vitriini täynnä leipiä ja jälkiruokia. Katossa on paljaat puiset kattoparrut, joten tunnelma on selvästi erilainen kuin tavallisessa modernissa kahvilassa. Vaikka oltiin sisällä, fiilis jatkui edelleen: kuin olisi vuorimajassa.

Daeryong “xiaolongbao”-leipä ja erikoiset leipomotuotteet

Kassan vieressä vitriinissä oli heidän signatuurileipänsä “Daeryong xiaolongbao -leipä”. Se on nyytin muotoinen leipä, tehty sitkeästä perunataikinasta, ja sisällä on kuohkea perunatäyte. 6 kappaleen lahjarasia maksoi 21 000 wonia ja yksittäinen noin 4 000 wonia. Muutettuna suurin piirtein dollareiksi: rasia noin $16 ja yksittäinen noin $3. Lahjapakkaus oli erikseen, joten tuliaiseksi se vaikutti ihan hyvältä.

Sen vieressä leipomotuotteita oli pitkä rivi, ja valikoima oli yllättävän laaja. Oli yakisoba-suolaleipää, mustekala–mentaiko–cream cheese -suolaleipää, custard New York rollia ja “pussukka”-leipää. Kaikki oli jotenkin sellaisia yhdistelmiä, joita et näe joka paikassa. Erityisesti se pussukkaleipä houkutteli, koska siinä sanottiin olevan perunaa ja nurungjia (rapeaa riisikerrosta) – kuulostaa juuri sellaiselta “pähkinäisen paahteiselta” jutulta. Tekisi mieli maistaa kaikkea, mutta meillä oli kiire köysiradalle, joten tällä kertaa jäi väliin. Seuraavalla kerralla testaan varmasti.

Daeryong Sanjangin menu – onko tämä oikeasti kahvilan lista?

Nyt katsokaa tätä menua. Minua nauratti ihan oikeasti: “Onko tämä kahvilan menu vai joku kokeellinen keittiö?” Otetaan signatuurit: perillaöljy-kahvipullo 7 800 wonia (noin $6), makea maissi–dango-latte 7 500 wonia (noin $6), nurungji-kermalatte 7 000 wonia (noin $5), soijamaito-pullo 7 800 wonia (noin $6)… Kahvi mutta perillaöljyllä? Nurungjia? Soijamaitoa pullossa? Mitä nämä yhdistelmät on? Ja se kruunu on aivan alhaalla: perillaöljy makguksu -jäätelö 12 000 wonia eli noin $9. Miksi “makguksu” on jäätelössä ja miksi se on kahvilassa? Se on niin absurdi idea, että se on jo nerokas.

Me valittiin ilman sen kummempaa: perillaöljy-kahvipullo ja perillaöljy makguksu -jäätelö. Koska jos olet tullut tänne asti ja tilaat tavallisen amerikkalaisen… se tuntuu melkein epäkohteliaalta tätä konseptia kohtaan. Perillaöljy kahvissa ja perillaöljy jäätelössä – totta kai sitä on pakko kokeilla. Kerron mausta lopussa ihan suoraan, ilman kiillotusta.

Tilataan kioskilla – hinta kirpaisee vähän, mutta…

Tilaus tehdään kioskilla. Näytöllä jäätelö oli 12 000 wonia (noin $9), ja vieressä oli setti “jäätelö + xiaolongbao-leipä” 15 000 wonia (noin $11). Rehellisesti, jäätelö yli kymppitonnin wonissa on vähän… no, kallis. Ei edes juoma, vaan jäätelö. Mutta sitten taas: jos tulit Chuncheoniin asti ja jätät signatuurin väliin, se harmittaa varmasti enemmän. Niinpä painoin “maksa” -nappia sellaisella “no mennään kerran” -asenteella. Maksun jälkeen haet tiskiltä värisevän hakulaitteen ja odotat.

Perillaöljy makguksu -jäätelö – kalliimpi kuin Häagen-Dazs, mutta mikä tämä on?

Ja siinä se nyt on. Se kuuluisan kallis jäätelö, 12 000 wonia eli noin $9, ja nyt paljastetaan sen “todellinen olemus”. Ensinnäkin ulkonäkö: tämä näyttää melkein taideteokselta. Mustasesami-ankoa (tahnaa) on pyöritelty kuin makguksu-nuudelit, päällä on rapeaa merilevää, paistettua lootusjuurta, seesamia ja jopa simpukan muotoinen keksi. Takana on pullo, jossa lukee “壽”, ja kyllä – siinä on oikeaa perillaöljyä. Se kaadetaan alas ja sekoitetaan mukaan. Jäätelö ja öljy… tässä kohtaa mietin, että eihän tämä voi olla totta.

Näette myös vieressä perillaöljy-kahvipullon. Kupissa on Daeryong Sanjangin logo ja kahvin pinnalla näkyy kevyt perillaöljykerros. Täällä ei perillaöljystä todellakaan säästellä.

Määrä on sellainen sopivan kokoinen, ei mikään jätti eikä liian pieni. Mutta laatu… se oli pakko myöntää. Tämä ei näytä “hätäisesti kasatulta”, vaan jokainen topping on aseteltu huolella, ja koko annos näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu kuvattavaksi. Onko se Häagen-Dazsia kalliimpi arvoinen? Sen ratkaisee maku – ja se kohta oli yllättävä.

Perillaöljy-kahvipullo – öljyä kahvissa, ihan oikeasti?

Tässä se pullo. Etiketissä on 大龍山莊-logo ja aaltoilukuvitus, ja se on yllättävän “fiiliskäs” design. Mutta kun pidin sitä kädessä, ensimmäinen ajatus oli: “Eikö tämä ole tosi rasvainen?” Öljy ja kahvi kuulostaa yhdistelmältä, jota järki ei ymmärrä. Kun ravistat, näet perillaöljyn erottuvan hieman kahvista, ja idea on sekoittaa ja juoda. Onko se oikeasti hyvää? Kerron lopussa yhdessä jäätelön kanssa, täysin rehellisesti.

Toisen kerroksen istumapaikat ja vuorinäköala

Käytiin ylhäällä toisessa kerroksessa. Katossa roikkuu itämaisia lyhtyvaloja ja seinillä on värikkäitä kuvia, joten tunnelma on yllättävän kodikas. Myös pöytien väli oli kiva: ei sellaista “kyynärpää kiinni naapurissa” -meininkiä, vaan pystyy istumaan rauhassa ilman että koko ajan kuuntelee viereisen pöydän keskustelua.

Ja se pääjuttu: ikkunapaikat. Isosta lasiseinästä aukeaa vihreä vuorimaisema, ja siinä on oikeasti oma nautintonsa, kun siemailee kahvia ja katsoo ulos. Lisäksi on kaarevia nurkkauksia, jotka tuntuvat vähän kuin omalta pieneltä huoneelta – tosi kiva, jos haluaa istua rauhassa tai ottaa kuvia.

Sanon kuitenkin suoraan miinuksenkin: istuinten pehmeys ei ollut mikään “istun tässä kolme tuntia” -tasoa. Pitkään istuessa mukavuus jää vähän vajaaksi. Mutta maisema on niin hyvä, että se paikkaa kaiken. Tänne kannattaa tulla hakemaan näköalakaffela-fiilistä, ei välttämättä täydellistä nojatuolia.

Perillaöljy-jäätelö & perillaöljy-kahvi – rehellinen makuarvio

Ennen maistamista – olin oikeasti huolissani

Nyt se kiinnostavin osuus: maku. Ja rehellisesti, ennen kuin maistoin, olin vähän huolissani. Jäätelöön perillaöljyä, kahviin perillaöljyä… jo pelkkä ajatus kuulostaa aika karmaisevalta, eikö? Mielikuvissa molemmat tuntui siltä, että “tämä on varmasti pelkkää rasvaisuutta”. Mietin oikeasti, että voiko tämä mitenkään toimia.

Ensimmäinen lusikallinen – ja koko ajatus kääntyi päälaelleen

Mutta sitten… heti ensimmäinen lusikallinen käänsi ajatukset täysin. Perillaöljy makguksu -jäätelössä mustasesamin pähkinäinen maku tulee ensin, ja perillaöljy sulaa siihen mukaan pehmeästi, yllättävän hillitysti. Se ei ollut “liian voimakas” eikä yhtään epämiellyttävän rasvainen. Ei siis yhtään, oikeasti ei yhtään. Lopussa jäi jopa sellainen paahteinen, pähkinäinen jälkimaku, ja ajattelin: “Hetkinen, tämähän on… hyvää?” Rapea merilevä ja paistettu lootusjuuri antaa väliin rapsakkaa tekstuuria, joten annos ei käy tylsäksi.

Perillaöljy-kahvi oli samanlainen yllätys. Kun ottaa kulauksen, perillaöljyn pähkinäinen aromi tulee perässä ja “pehmentää” kahvin kitkeryyttä ilman että se tuntuu raskaalta. Kaikki se etukäteis-pelko oli turhaa – jopa päinvastoin, se teki kahvista yllättävän lempeän.

Vertaus olisi tämä: ennen treffejä kuulee toisesta ihmisestä kaikenlaista, eikä mikään kuulosta omalta tyypiltä… ja sitten kun tapaa, juttu luistaa täydellisesti. Perillaöljy ja jäätelö, perillaöljy ja kahvi – paperilla täysin mahdoton yhdistelmä, mutta käytännössä ne nostavat toisiaan. Ihan oikeasti, täydellinen yllätysosuma.

Kokonaisarvio Daeryong Sanjang -käynnistä Chuncheonissa

Daeryong Sanjang oli kahvila, joka kieltäytyy olemasta “tavallinen” alusta loppuun. Sisäänkäynti tuntuu kuin kävelisi Henkien kätkemä -maailmaan, ja perillaöljyyn perustuvat signatuurit ovat niin rohkeita, että niitä tekee mieli kokeilla jo pelkän idean takia. Hinnat ovat kyllä vähän korkeammat (etenkin jäätelö noin $9), mutta tämän konseptin ja viimeistelyn kanssa koen, että kerran elämässä -kokemuksena se kannattaa. Jos suunnittelette Chuncheon-päivää, yhdistäkää Samaksan-köysirata ja Daeryong Sanjang samaan reittiin – vaikea uskoa, että se kaduttaisi. Minäkin aion palata vielä testaamaan ne leipomojutut, jotka nyt jäi väliin.

Tämä julkaisu on alun perin julkaistu sivustolla https://hi-jsb.blog.