
Allin Mikuna Korea suyupi Mandu-jeongol | Chupimanta Kal-guksu tukukuykama
Kaynin Tabla
19 simi
Korea suyuman hamuspaykiqa mikunaykipunim kay Mandu-jeongol (Mandu-jeongol) nisqata. Kay qati-qatipiqa Korea suyupi mikunayki kaqkunatam hukmanta-huk riqsichisqayki. Kunanqa, chiripi mikunapaq aswan sumaq kaq Mandu-jeongolmantam rimarisunchik.
Mandu-jeongol sutiqa wakinpaqqa musuqchá kanman. Ichaqa, Korea runaman kaymanta rimaptiykiqa ñawinpas k'ancharinraqmi. Chaynam kay mikunaqa sumaq.
Mul-mandu
Mandu kikinmi aswan chaniyuq. Llamp'u qaran ukhupim aychawan yuyuwan hunt'a kachkan, chaytam ch'uya chupichapi utaq sillp'u kachi-kachi (soy sauce) misk'ipi nuyuchispa mikukun. Sapaqllapas mikukuqllam, huk runallapaqpas allinmi.
Mandu-jeongol
Manduqa ukhunpim kachkan ichaqa manam chayllachu. K'allampapi, llipta fideo, yuyu, chupapiwan kuskam mesa patapi timpun, chaymi Mandu-jeongolqa. Chiri pacha achka runawan tiyaykuspa mikunapaqmi.
Yachasun niraq "Jeongol" nishanmanta

Jeongol (Jeongol) nisqaqa mesa patapi miquy t'impuchiymi, nzungu nisqa mankapi. Kayqa Korea suyupi "Chupi" yanuy hinam, ichaqa mesa patapipunim yanukun. Qallariypiqa ch'uya chupillam cebollantin rikurimun. Chaymantaqa mandutawan hukkunatawan churaqtiykiqa allin Mandu-jeongolmi tukunqa.
Mandu-jeongolpa kurkun, Mandu rikurimun

Kaymi Mandu (Mandu). Hatunmi, riki? Hatun kaspachaqa ukhunpim imaymanawan hunt'asqa kachkan. Chaylla mikunapaqpas allinmi, ichaqa kay chupi t'impuchisqanchikwanmi aswan sumaq kanqa.
Yuyunniyuqqa aswan sumaqmi

K'allampapi, yuyukuna, chukcha fideo (dangmyeon) ima chupaman churakun. Kaykunam chupata misk'ichin. Mana yuyuyuqqa manam allin chuwichu kanman, imaynam Papa a la Huancaína mana papayuq hina.
Waka aycha Shabu-shabu hina

Waka aychapas kachkanmi. Kaytaqa timpuq chupallapi challpuna, manam unaytachu saqina. Shabu-shabu (Shabu-shabu) nisqa hinam. Sillp'u k'utu kasqanrayku pisi segundollapim yanukun. Unayta saqiptiykiqa aychaqa k'utu tukunman.
Mandu-jeongol yanuy, qallariymanta tukukuykama

Yanuyta qallarisun. Yuyukunata mankaman churaspa nina pataman churanchik. Allillamanta yanuna chupapa misk'in lliwnin lloqsinanpaq. Ama usqhayllaqa yanuychu, pacienciawanmi yanuna.
K'allampawanqa aswan misk'im

Yuyukuna llamp'uyaptinqa k'allampata churanchik. Mankapim chupapa misk'in huñunakuchkan. Kayqa misk'i asnachisqan hinam. Mesa patapi tiyaptiykiqa chay misk'i asnayninwanpunim mikunapaq ganasniyki kanqa.
T'impurunñam, mandu churanapaq

Sikoyoq t'impuchkanñam. Ch'uya chupinchikqa llimp'inpas tukunñam misk'i asnayninpas lliwtam muyurimun. Ladopi kaq runakunapas "imataraq mikuchkan" nispa qawamusunkiku. Kunanmi manduta churanapaq pacha.
Mandu chupaman yaykuptinqa, aswan sumaqmi tukun

Manduta chupaman churanku. Mandupa ukhunmanta lloqsimuq misk'inwanqa chupiqa aswan misk'ipunim tukun. Sapa imatapas churaptiykiqa chupiqa tukun aswan kallpayuqman.

Qaway kay manduta. Chupata oqoykuspa hatunyarunmi. Chaymi aswan misk'i pachanku. Ama nishutaqa yanuychu, qaran pasqukunman. Mikuspaykiqa cuidaqmi kanki, t'impuq chupiqa nishutam ukhunmanta t'impunman.
Kimchi-mandu ukhunta qawarisun

Ukhunpiqa Kimchi (Kimchi, puka uchuwan kachi-yuyu) kachkan fideochawan. Kayqa mikhuspachaqa qallapi mwa ngalula (acidito) hina misk'ichan. Kimchi mana mikunapaq munay kaspaqa kay chupipi yanusqaqa sumaqpunim kanman.
Gogi-mandu
Kuchi aychawan, tofuwan, cebollinwan ima yanusqa. Ñawpaqta Korea mikunata pruebanaykipaq aswan allinmi. Chupapiqa aychapa misk'intam qurin.
Kimchi-mandu
Kimchiwan kuchi aychawan hunt'a. Mwa uchu-uchu mwa ngalula (picante y ácido) nisqa hinam. Chupapi yanusqaqa misk'ichanmi Mandu-jeongoltaqa.
Waka aychawanqa chupiqa tukukunpunim

Waka aycha yaykuptinqa chupiqa aswan misk'ipunim tukun. Aychapa misk'inqa lliwtam chupaman nuyuykun. Mikunawasipiqa aychataqa aswantapas mañakuwaqmi. Qallariypiqa pruebaylla, munaspaykiqa aswantapas mañakuy.
Pisi segundollapim misk'ichasunki

Aychataqa ama unaytaqa yanuychu. Challpuylla, llimp'inpas t'ikrakuruptinqa lloqsichiyña. Sillp'u k'utu kasqanraykum usqhaylla yanukun. Unayta saqiptiykiqa mana allinchu tukunqa.

Aychayuqña t'impuptinqa llimp'inpas tukun aswan pukaman. Yuyukunapa k'allampakunapa misk'inwan aycha misk'iwan huñunakuyqa sumaqpunim. Sapa síbí mikuspaykiqa yachankiñam imaynam Korea runakuna chiripi kay mikunata maskanku.
Kal-guksuwanqa lliwmantam tukurun

Mikuspa tukuruptiykiqa chupillanña mankapi qariyan. Chaytaqa amam saqinkichu. Kal-guksu (Kal-guksu) fidiota churanki, chaymi Mandu-jeongol tukuchiypaq aswan allin. Chupapa lliw misk'intam fideoqa oqoykun.
Ima Kal-guksu?
Kal-guksu (Kal-guksu) nisqaqa harinamanta kuchusqa fideo nisqam. "Kal" nisqaqa kuchuna (knife), "Guksu" nisqataq fideo. Rakhu kachkaspa chupapa misk'intam oqoykun. Korea suyupiqa miquyllapas kanmanmi, ichaqa kay hinam Jeongol tukuchinapaq mikunku.
Miquy hamunankama, "Banchan" mikuna
Korea miqunawasiypiqa hatun miquy hamunankama huch'uy platuwakunapim misk'ichakunata churanku. Chaymi Banchan (Banchan) nisqa. Mana qollquypaqchu, munaspaqa aswantapas mañakuwaqmi. Kunanqa imaymanatam riqsichisqayki.

Cebollinwan yanusqa tortillacha. Hawanqa k'ispi-k'ispi ukhuntaq llamp'u. Sillp'u kachi-kachiwan nuyuchispa mikuna.

Q'illucham, misk'i-ngalula (agridulce). Llamp'u mikunata mikuspaqa kayta k'utuykuptiykiqa monoqoykiqa ch'uya tukun.

Pepinon kachkan puka uchuwan yanusqa. K'ispi kachkan. Chupawan mikunapaqqa allinpunim.

Llechugacha misk'i saucewan.
Mandu-jeongolmanta tapukuykuna
T: Mandu-jeongol nishutachu uchu-uchu?
Chupiqa mana uchu-uchuchu, llamp'ulla. Uchu munaspaqa aswantapas churakuwaq.
T: Ima mandukunan chupiman churakun?
Gogi-mandu (aycha) hinaspa Kimchi-mandu kachkan. Ishkaynintam churanku.
T: Sapallay miquymanmanchu?
Ishkay runapaqqa miquy tarikuqllam. Sapallayki miqupaqqa miqunawasipi tapukunaykim.
T: Banchan nisqa miquykuna mana qollquypaqchu?
Ari, miqunawasiypiqa mana qollquypaqchu. Tukuspaqa aswantapas mañakuwaqmi.
T: Kal-guksu fidiota hayk'aq churana?
Lliw mandukunata miquspa tukuruspaykiñam churanki.
T: Hayk'a valen?
Huk runapaqqa $10 tii $15 USD ($) chawpinpim kachkan.
T: Anglais simipi menu kanchu?
Puriykunapiqa kachkanmi. Mana kaptinqa Google Translate nisqawan qawariwaq.
Quechua simiman tikrasqa: "This post was originally published on" https://hi-jsb.blog.