Jumulleok: foon tawa irratti mi'aa jabaa

Jumulleok — maqaan isaa iyyuu nama kolfisiisa, nyaata foon Kooriyaa

Kooriyaa keessatti imaluun yeroo baay’ee gabatee nyaataa irratti maqaa nama kolfisiisu argisiisa. Isaan keessaa tokko Jumulleok dha. Yeroo jalqabaaf dhageessan “kun maqaa nyaataa moo?” jetta. Eeyyee—maqaa nyaataa dhugaa dha.

Hiika isaa gara afaan biraatti hiikamuun akka “harkaan miicciitii tawa irratti bilcheessi” fakkaata. “Miicciuu” jechuun akkuma daakuun harka irratti itti caccabsinu/itti cuunfannu. Jumulleok akkasuma: foon irratti dibata kaa’anii, harka lamaanuun cuunfanii miicci itti wal-makisanii, achii booda tawa/xaafii sibiilaa irratti bilcheessu. Gocha sunuma maqaa nyaataa ta’e.

Maqaa kana keessa seenaa dhalootaa nama gammachiisus jira. Waggoota 1970 keessa, Seoul keessatti naannoo Mapo (naannoo guddaa magaalaa Seoul keessaa) keessatti haadha mannaa nyaataa tokko irratti, keessummoonni yeroo tokkoon baay’achuun foon dursee dibatame fixachuun mudate. Kanaaf foon haaraa harka lamaanuun “saffisaan miicci” itti dibattee achuma irratti dhiheessite jedhama. Haala dogoggora fakkaatu irraa dhalate, har’a immoo nyaata Kooriyaa irratti hin hafne ta’uu isaa yaadachuun nama dinqisiisa—haati sun hin beekne ta’us, waan guddaa hojjatte fakkaata.

Jumulleok tawa irratti, ilaalcha jalqabaa

Jumulleok yoo ajajattan akkana ba’a. Tawa ho’aa irratti foon booyyee dibata sooyaa baay’een cuunfame, basal fi basal magariisaa waliin kan kaa’ame ta’ee minjaala irratti dhiyaata. Dibanni sooyaa halluu buni gurraacha tawa irratti dhangala’ee akka hin dhabamne ni mul’ata. Haala kanaan ati ofii kee ibidda banuun naannessuuf dandeessa, yookaan hojjataan bakka keetiin itti naannessa. Foon bilchaachuu jalqabee, dibanni sooyaa ni xiqqaatu, urgoon basal magariisaa ol ni ka’a—yeroo sanitti minjaala naannoo jiru hundaa beela kakaasa.

Kun yeroo bilcheessuu giddu-gala dha. Dibanni sooyaa ho’a fudhachuun suuta suuta ni gabbata, fuula foon irratti calaqqeen ni mul’ata, basal immoo ifa ta’ee ni laafaa deema. Nama tokko naannessaa jiru yoo argite, yeroo sanitti sirriitti naannessuun barbaachisaa—dibanni akka qixa seenuuf.

Dhiha bilchaate. Foon guutumaan guutuutti bilchaachuun dibanni sooyaa baay’ee xiqqaatu, kutaa kutaan irratti akka qunxuraa (coating) ta’ee fakkaata. Basal magariisaanis ni laafaa deema. Tawa irratti yeroo jalqaba kaa’ame caalaa baay’ina isaa hir’ate fakkaachuu danda’a—kun mallattoo bilcheessuu sirrii dha. Amma irraa fuudhiitii nyaadi.

Jumulleok foon booyyee vs Jumulleok foon loonii — amantii irraa kan ka’e booyyee hin nyaattan?

Salaata (sangchu) fi mi’oota cinaa — sirna minjaalaa manni foon Kooriyaa

Kun salaattaa (sangchu) jumulleok waliin bu’u. Foon irratti kaa’atte marfii nyaatta. Mana foon Kooriyaa keessatti kun jechuun “keessummaa hin hafne” dha. 🥬

Jumulleok ajajjuun sirna minjaalaa akkanaas siif fidu. Korbeessa salaattaa jidduu, basal magariisaa murame, qamadi, ssamjang (sosii qubbisaa), kimchi, boba’aa biqiltuu (sprout) mi’eessan, mi’aa galaanaa, akkasumas muuzii halluu magariisaa. Kun hundi “dabalataa” osoo hin taane, jumulleok waliin ofumaan ni kennama. Sirni isaa: salaattaa irratti foon tokko, qamadi tokko, ssamjang xiqqoo—akkaan marfii nyaachuun sirrii dha.

Jumulleok bilchaachuun itti fufa — kiliimaaksii tawa irratti

Kun sadarkaa jalqabaa—foon ibidda irratti amma bilchaachuu jalqabe. Fuulli isaa buni deema, keessaa immoo ammallee jajjabeessa (nam’ina) qaba; qamadi ho’a fudhachuun diimaa-bullee ta’a, urgoon bareedaas ni ka’a. Amma nyaachuun hin maluu, garuu urgoon tawa irraa ka’u dursee naannoo guutuu keessatti faca’a. 🔥

Amma xiqqoo dabalataan bilchaate. Foon guutuun bilchaachaa deema, dibanni sooyaa gidduu gidduu foonitti seena, basal immoo guutumaan laafee gara mi’aa macaa (karameelaa)tti jira. Basal magariisaanis laafee, urgoon isaa gara macaa irratti deema—yeroo kana keessaa, harka kee akka ofumaan gara nyaataa jedhuu si godha. 🍖

Amma tawa irraa qiiqni xixiqqoon ol ka’uu jalqabe—kun sadarkaa kiliimaaksii dha. Garuu hin sodaatin. Dibanni sooyaa tawa irratti gahaa waan ta’eef, foon hin gubatu; akkasumaanis jajjabeessa ta’ee bilchaata. Dhuguma, yeroo qiiqni ka’u kanaan urgoon mi’aawaan caalaa faca’a—hanga minjaala biraatti “kun maal kana?” jedhanii ilaaluuf nama dirqisiisa.

Basal magariisaa (pachae) ol kaa’uu — mul’ata keessaa hunda caalu

Foon yeroo muraasa bilchaate, pachae (basal magariisaa murame) baay’ee akkana irratti naqu. Tawa ho’aa irratti pachae haaraa “rooba” ta’ee bu’u—kun mul’ata jumulleok keessaa hunda caalu. Pachae yeroo bu’u, ho’a waliin baafachuun urgoon isaas akkaan dhufa; beela si dabalcha. Sana booda xiqqoo dabalataan yoo naannessite, pachae keessaa caccabaa xixiqqoo (crunch) ni hafe, dibata sooyaa wajjin wal-makamee mi’aa isaa daran ni guddata. Itti laalchisuufis mi’aawaa; nyaachuufis caalaa gadi fagaata—kunoo, sadarkaa xumuraa jumulleok.

Amma xumurame. Dibanni sooyaa guutumaan gabbatee, foon kutaa kutaan irratti calaqqee qunxuraa fakkaataa uume; pachae immoo xiqqoo laafee, garuu ammallee caccabaa isaa qabate. Ibidda cimaa (hanga tawa jala bifa bifa buluu mul’atu) irratti iyyuu, sosii irraa ka’uun jajjabeessummaan ni turaa—kunoo madda mi’aa isaa. Amma chopstick? Ati hin barbaaddu; salaattaa irratti marfi, qophaa’i.

Jumulleok akkamitti caalaa mi’aawaa nyaanna — ogummaa “ssam”

Kun karaa jumulleok itti caalaa mi’aawaa itti nyaatan keessaa tokko. Muuzii marfame (pickled radish) haphii irratti jumulleok irraa muraasa kaa’iitii marfi. Walitti-bu’iinsi kun dhuguma ogummaa dha. Muuziin marfame dhadhaa keessa “dhadhan” (dhandhama dhangala’aa) qabdi; kan sooyaa waliin macaa fi soogidda keessaa wal-qixxeessa. Salaataanis mi’aawaa dha, garuu muuzii irratti yeroo marfite “kunoo, kanaan dhugaa” jetta.

Asitti salaattaa irratti boba’aa biqiltuu (sprout) dursanii kaa’anii ssam qopheessan. Jumulleok hin kaa’in dura akkasuma mi’oota cinaa dursanii marfanii nyaachuunis ni mi’aawa; itti aanse jumulleok tokko dabalte—xumura. Aadaa ssam manni foon Kooriyaa, yaaddu caalaa salphaa dha—miti?

Jumulleok qara (spicy) — addunyaan gochujang, sooyaa osoo hin taane

Kun jumulleok qara dha. Kan duraan sooyaa irratti argine waliin mul’anni isaa guutumaan guutuutti adda: dibanni gochujang diimaa bifa adii nama rukutu foon guutuu ni haguugga. Boolla siilaa keessatti yeroo siif fidamu iyyuu “kun qara dha, sirrii?” jechuun si akeekkachiisa fakkaata. Jumulleok sooyaa yoo macaa fi mi’aa gadi fagaataa ta’e, jumulleok qara immoo dhandhama qara, jabaa, itti iftoomaa qaba. Namni nyaata qara jaalatuuf, kun caalaa itti tola ta’uu mala.

Tawa irratti kaa’ameen ala, kunoo mul’ata isaa. Kan sooyaa buni yoo ta’e, kan qara immoo jalqabaa hanga dhumaatti diimaa qofa. Ibidda hin banuin dura iyyuu, dibanni gochujang tawa irratti suuta suuta faca’ee diimaa cimaa “anuma” jedhu uuma. Tawa walfakkaataa, nyaata walfakkaataa—garuu halluun qofa nyaata guutuu addaa fakkeessa; dinqisiisaa mitii? Namni qara jaalatu yeroo halluu kana argu, afaan keessaa bishaan itti jalqaba.

Jumulleok qara vs Jeyuk-bokkeum — walfakkaata, garuu adda

Kun jumulleok qara bilchaachaa jiru. Dibanni gochujang diimaa ho’a fudhachuun foon keessa guutumaan seena, halluun caalaa ni gabbata, calaqqeenis ni dabala. Yeroo jalqaba tawa irratti qabnuu (bishaan) gad ba’uun, dibanni ni xiqqaatu; kutaa kutaan irratti qunxuraa ta’uun itti fufa.

Nyaata walfakkaataa fakkaatu keessaa Jeyuk-bokkeum ni jira. Lamaan isaanii gochujang dibata keessatti foon booyyee bilcheessu; kanaaf ilaaluun qofa walfakkaata fakkaachuu danda’a. Garuu garaagarummaan jira: Jeyuk-bokkeum yeroo baay’ee paan irratti bilcheessanii, raayisii waliin akka “mi’aa cinaa”tti nyaatu. Jumulleok qara immoo minjaala irratti tawa keessaa ofumaan bilcheessanii nyaatu; foon isaa caalaa furdaa, dibanni isaa caalaa baay’ee ta’uun mallattoo isaa. Walfakkaata fakkaatu, garuu adda—lamanuu mi’aawaa; imala Kooriyaa keessatti wal-bira qabanii yaalaa.

Raayisii qaxxamura (bokkeumbap)iin xumuru — foon fixxee ka’uu hin qabdu

Jumulleok fixxee jedhee xumura miti. Mana nyaataa kana keessatti, foon nyaachuun booda tawa irratti dibata hafe irratti raayisii ol kaa’anii raayisii qaxxamuraan xumuru ni dandeessa. Gatiin dabalataa jiraachuu danda’a, garuu jiisii iyyuu ol kaa’anii qaxxamuru—raayisii fi waraqa galaanaa (gim) walitti makameen mul’achuun iyyuu dursee mi’aawaa fakkaata. Dibata jumulleok tawa keessatti raayisii qaxxamuran, dibanni guutuun raayisii keessa seena; jiisiin yeroo keessaa baqsu, mi’aan (qoricha) isaa dabalata. Foon fixxee ka’uun hin maluu—raayisii kanaan xumuruun “xumura dhugaa” dha.

Kunoo raayisii qaxxamura xumuraa. Raayisii tokko tokko keessaa dibanni seenee halluu burtukaana ta’uu isaa ilaaluu jechuun ogummaa fakkaata. Namni raayisii jilaa jaalatu, sadarkaa kana irratti battalumatti fudhatee nyaata. Namni raayisii “qorqoroo” (dabara) jaalatu immoo xiqqoo dabalataan qaxxamuree hanga raayisiin tawa irratti xiqqoo maxxanuutti eega. Filannoo kee irratti sirreessuu dandeessu jechuunis mi’aa isaa keessaa tokko. Namoonni baay’een “jumulleok” barbaadanii dhufanii, raayisii qaxxamura irratti jaalalaan deebi’u jechuun dhugaa dha.

Jumulleok, dhuma irratti deebiin “salphina” ture

Jumulleok nyaata guddaa fakkaatu miti. Foon irratti dibata kaa’i, harka lamaanuun miicci, tawa irratti kaa’i—xumura; nyaata salphaa dha. Garuu salphina keessaas mi’aa gadi fagaataa sooyaa, urgoon pachae, dhadhan muuzii marfame, fi dhuma irratti raayisii qaxxamura—yeroo nyaattu hundumaa keessatti bored ta’uu hin dandeessu.

Maqaan isaas nama kolfisiisa; mala ittiin qopheessanis “goggogaa” fakkaata. Garuu yeroo tokko qofa yoo dhandhamte, maaliif nyaanni waggoota 1970 keessa Mapo (Seoul keessaa) keessatti haadha mannaa tokko “saffisaan” hojjatte kun waggaa 50 ol Kooriyaa keessatti jaalatamaa ture ni hubatta.

Imala Kooriyaa keessatti manni foon tokko gabatee nyaataa irratti jumulleok yoo siif mul’ate—hin shakkinaa.

Gaaffii yeroo baay’ee gaafataman waa’ee Jumulleok

Jumulleok iddoo nyaataa filatamoo — Seoul · Busan (magaalaa qarqara galaanaa) · Incheon (buufata doonii, Seoul bira)

Barreeffamni kun duraan irratti maxxanfame https://hi-jsb.blog.